ei kun guava.
vedestä ja luonnosta, paperista ja langasta, kankaista, töltistä ja koirankarvoista sekä maailman matkoista
27.4.2014
22.4.2014
esteetön asuminen
Mitä ei isäntä tekisi Rakkaan perheenjäsenen ikäännyttyä. Pitkäperjantai meni nikkaroiden. Sään kestävää puutavaraa, oikea kulma ja kumipäällyste. Ainoa pulma tässä on se, että vanhus ei suostu käyttämään ramppia. Liekö syynä vaatimattomat palkkiot suorituksesta vai oman iän kieltäminen...
20.4.2014
18.4.2014
pääsiäismenu
Messuilta ostin setin, jonka mukana tuli "mehupuserrin". Karitsan paisti sai sitruunaisen makulisän. Murea liha, onnistunut kokonaisuus, vaikka pöytäkumpanin kommentti "no joo, ihan syötävää" ei kotikokkia vakuuttanut. Ruoka tuli kuitenkin syötyä.
takapihalla tapahtuu
Kevään merkit takapihalla:
1. Helmililjat ja krookukset, jotka kukoistavat väreissään takapihalla. Kukkivat hoidosta huolimatta.
2. Nupun lisääntynyt takapihan käyttöaika. Takaovi käy ja koira häviää luulleen useiksi minuuteiksi. Takapihalla tuttu näky: likainen kettu, palloja, korvattomia nalleja ja silmäkirurgisissa toimenpiteissä olleita jänöjä.
17.4.2014
16.4.2014
ilman satulaa
"Joskus on sanottu, että kun ratsastaja ilman jalustimia pystyy kolmessa
askellajissa (käynti, ravi, laukka) vaivatta ja putoamatta katselemaan
ympärilleen, keskustelemaan kanssaihmisten kanssa, liikkumaan satulassa
häiritsemättä hevosta, hallitsee tasapainonsa.
(http://www.islanninhevoset.com/84)."
Tänään pääsin hevosen selkään ilman satulaa, selvisin käynnistä ja ravista. Laukkaamisen haasteeseen en lähtenyt. Eipä juuri jututtanut, mutta bongasin kyllä pellolta valkohäntäpeuralauman. Ratsastustunnin jälkeen jalat velttoina ja päässä alkava päänsärky. En tainnut muistaa hengittää ollenkaan tunnin aikana...
15.4.2014
pääsiäismunien huovutus
Nappasin työpaikkamme kierrätyspöydältä pussillisen muovisia pääsiäismunien sisuksia. Olen suunnittellut huovuttamista jo pitkään ja eilen se tapahtui. Vesiämpäri ja saippua vieressä istuin lattialla ja katselin Serranon perhettä. Samoin löysin vuosia sitten maalamani pääsiäismunat. Hyvin ovat kestäneet, vaikka aitoon materiaalin onkin maalattu.
14.4.2014
13.4.2014
paperikukka I
Kädentaito-pets-outlet-luomuruoka -messuilla tänään.
Kiitos Martat ja Sinelli toiminnallisesta esittelypöydästänne.
Paperikukkia ehtinyt jo tänään syntyä kymmenisen kappaletta kotona ja ystävänauhaa syntyy varmasti lisää.
SilkClay:llä päällystetty kananen kyllä epäonnistui. Kuivuttuaan massa kaventui ja reunat tulivat rumasti esille. Menettelee kuitenkin kotiolosuhteissa.
10.4.2014
hyvä mieli jatkuu
Tänään on hyvä päivä. Varhaisen aamun ensimmäiset hetket eivät ikinä ole makuuni. Karvaturri herätti innokkaana ennen kuutta. Ajatteli, että olisi aamupalan ja lenkin aika. Viivyttelin ja murahtelin. Olin valmis myymään, taas jälleen, edulliseen hintaan runsaasti käytetyn mutta virkeän koiran. Muutamaa hetkeä myöhemmin aamukävelyn jälkeen en olisi mistään hinnasta vaihtanut paikkaani, enkä luopunut turrista. Suloinen, jekkuileva ja hömppä seuralainen. Hyvä koira kerrassaan.
9.4.2014
esteiden ylitystä
ja hieman itsenikin. Tänään siis ensimmäinen kerta esteillä. Voittajafiilis. Vaikka vannoin 1,5 vuotta sitten etten ikinä aio hypätä esteitä. Tämänpäiväinen oli upea kokemus. Upea oli hevonenkin. Hyppäämään syntynyt ja innokas.
afrikan norsuja
oli tuliaisessa, jonka sain savannilta. Nyt eebenpuu koristaa seinää ja tunnelmoin sitä katsoessani. Joukkovoimaa tuossa eteenpäin marssivassa perheessä kyllä riittää.
itku
Käväisin työasioissa päiväkodissa. Pikkupoika lähtee juoksemaan luokseni huutaen "äiti, äiti...". Hämmennyn. Onko minullakin lapsi, jonka olemassaolosta en tiennyt. Työntekijät nappaavat pojan huomatessaan hankalan tilanteen. Pieni pörröpäinen poika parahtaa itkuun kuulleessan, ettei eteisessä oleva täti olekaan äiti. Täti vain sattuu olemaan äidin kaksoisolento huivin, hatun ja villakangastakin kera. Täti meinaa puolestaan parahtaa itkuun siitä suuresta tuskasta, jonka aiheuttaa leikin keskellä. Saapuessaan väärään aikaan ja aivan väärissä tamineissa paikalle.
8.4.2014
kalliokiipeillijä ja muskettisoturi
Juttelin tänään kahden pikkutytön kanssa. Heillä oli leikki meneillään ja kysyivät kuka olen. Kerroin nimeni ja miksi olin käymässä heidän päiväkodissaan. Kuulivat ammattini ja kysyivät välittömästi, tiedänkö miksi he haluavat tulla isoina. Tyttöjen ei tarvinnut epäröidä, vaan vastaus oli selkeä ja harkittu. Toinen halusi muskettisoturiksi, jolla on hevonen. Hevosta ei voinut vielä hankkia, sillä heillä oli kissoja. Lisäksi äiti oli todennut kotona, ettei kissojen jälkeen tule enää kotieläimiä. Pieni este musekttisoturille, mutta tyttö oli ponnekkaasti päättänyt urastaan. Hevosen voi ostaa sitten, kun tulee isoksi. Kalliokiipeilijän ammatinvalinta oli saanut alkunsa takapihalla olevasta pienestä kivestä, jolle oli kiva kiivetä. Tyttö arveli, että samalla sitä isommankin vuoren valloittaa.
Ja minä olisin suositellut ihan perinteistä akateemista uraa neitosille....
7.4.2014
ulkomaita myöten
on tällä blogilla lukijoita, vaikka pääasiallinen kirjoituskieli onkin suomi. Tilastoa on mukava käydä katselemassa. Venäjältä ja USasta tulevat useimmiten lukijat. Euroopan maista vierailijoita on Saksasta, Espanjasta sekä Virosta. Viime viikkojen ajan lukijakuntaan on liittynyt myös henkilöitä (?) Namibiasta ja Etelä-Afrikasta. Savannitunnelmissa siis mennään ja juu lainakuvilla. Ikävä kyllä....
Kuvat: 6.4.2014 jpl
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)