Viimeinen ilta on lopuillaan. Vietimme mukavan päivän, ruokailun, yhdessäolon ja leikin merkeissä. Kaikkea kestää aikansa. Myös arjen on jatkuttava, jotta matkustelu ja vapaaehtoistyö olisi mahdollista. Jonkun kyynelen tulen vuodattamaan Meksikon ja sen ihmisten puolesta, mutta tiedän myös monta asiaa, joita en jää kaipaamaan.... adios y hasta luego.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti