pikapuuroa onneonkimoiselle

Pikapuuro on pelastanut monta aamuani ja lounastaukoa. Työpaikalla on aina jossain piilotettuna pussukoita. Välillä työlaukkuun jää myös pusseja. Niin kävi tänään, taas. Karvakuonollamme ei mene montaa hetkeä pikapuuron löytämisessä ja syömisessä. Kypsentyy suussa ja turpoaa massussa. Hyvin näyttää vadelma-mustikka maistuvan. Hieman koira jälkikäteen kieltänsä lipoo, olisiko jäänyt kuivaksi.