Pienyrittäjiä ja kauppiaita on runsaasti. Kaupat eivät lopu kiertämällä. Kengänkiillottajia ja lehtien myyjiä on tuhansittain. Busseihin ja metroihin hyppää matkaan mukaan korujen, juomien, pähkinöiden ja herkkujen myyjiä. Eräs korumyyjä työnsi jokaisen matkalaisen käteen korvakorut. Yritin torjua siinä onnistumatta. Myyntipuheen jälkeen hän keräsi korut takaisin itselleen ja hyppäsi kyydistä pois. Pino Suaresin asemalla huomattiin, että bussikuski antoi tipin miehelle, joka kovaan ääneen kuulutti lähtevän bussin tietoja ja etsi uusia kyytiläisiä. Tämä markkinointi lienee tehokkain tapa. Kaduilla näkee myös lapsia myyntikojujen äärellä. Eilen ostin kaksi tarra-arkkia n. 9-vuotiaalta pojalta. Äiti istui muun perheen kanssa syrjemmässä. Sitä niin toivoisi lasten voivan käyvän koulua...Jotkut vanhemmat raahaavat pieniä sylilapsiaan myyntityössään matkassa. Liekö ajatuksena sulattaa asiakkaiden sydämet. Koska työpaikkoja ei ole tarjolla ja työttömiä taitanee edelleen olla (?) paljon, ovat ihmiset alkaneet luoda työtä itselleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti